Policy

Yhdistyksen nimi on Suomalais-arabialainen yhdistys ry, ly­hen­tee­nä SARAB, ja sen ko­ti­pa­ik­ka on Hel­sin­gin kau­punki. Yh­dis­tyk­sen vi­ral­li­nen kie­li on suo­mi.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ara­bi­mai­den kult­tuu­rin ja olo­jen tun­te­mus­ta Suo­mes­sa se­kä ke­hit­tää si­vis­tyk­sel­li­siä ja ta­lou­del­li­sia suh­tei­ta ja hen­kis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ta Suo­men ja ara­bi­mai­den vä­lil­lä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys jär­jes­tää ko­ko­uk­sia, il­lan­vi­et­to­ja, esi­tel­mä­ti­lai­suuk­sia, elo­ku­va­esi­tyk­siä ja näyttelyjä. Toi­min­tan­sa tu­ke­mi­sek­si yh­dis­tys voi ot­taa vas­taan lah­joi­tuk­si­na ra­haa, ir­tai­mis­to­ja ja kiin­te­is­tö­jä.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voi­ton tai muun vä­lit­tö­män ta­lou­del­li­sen an­si­on hank­ki­mi­nen sii­hen osal­li­sil­le.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi­daan ot­taa yk­si­tyi­nen hen­ki­lö tai oi­ke­us­kel­poi­nen yh­tei­sö, jo­ka hy­väk­syy yh­dis­tyk­sen tar­koi­tuk­sen ja sään­nöt. Var­si­nai­set jä­se­net hy­väk­syy ha­ke­muk­ses­ta yh­dis­tyk­sen hal­li­tus.

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kut­sua yh­dis­tyk­sen kun­nia­pu­heen­joh­ta­jak­si yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja­na eri­tyi­sen an­si­ok­kaas­ti toi­mi­neen jä­se­nen. Kun­nia­pu­heen­joh­ta­jan­a saa ol­la va­in yk­si ker­ral­laan.

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esi­tyk­ses­tä yh­dis­tyk­sen ko­ko­uk­ses­sa kut­sua hen­ki­lö, jo­ka on huo­mat­ta­vas­ti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

Yhdistyksen jäsen voi erota yh­dis­tyk­ses­tä il­mo­it­ta­mal­la sii­tä kir­jal­li­ses­ti hal­li­tuk­sel­le tai sen pu­heen­joh­ta­jalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksessa mer­kit­tä­väk­si pöy­tä­kir­jaan.

Jäsen, joka kahtena peräkkäisenä vuo­te­na on lai­min­lyö­nyt jä­sen­mak­sun­sa suo­rit­ta­mi­sen, voi­daan hal­li­tuk­sen pää­tök­sel­lä kat­soa eron­neek­si yh­dis­tyk­ses­tä. Yh­dis­tyk­sen toi­min­taa me­net­te­lyl­lään vai­ke­ut­ta­neen jä­se­nen erot­ta­mi­ses­ta päät­tää hal­li­tus.

Varsinaiset jäsenet ovat velvolliset mak­sa­maan vuo­sit­tai­sen jä­sen­mak­sun, jon­ka suu­ruu­den syys­ko­ko­us vah­vis­taa vuo­dek­si ker­ral­laan.

Yhdistyksen ainaisjäseneksi voi hallitus hy­väk­syä sel­lai­sen var­si­nai­sen jä­se­nen, jo­ka suo­rit­taa ker­ta­ka­ik­ki­se­na jä­sen­mak­su­na ai­na­is­jä­se­nen jä­sen­mak­sun, jon­ka suu­ruu­den yh­dis­tyk­sen syys­ko­ko­us vuo­sit­ta­in vah­vis­taa. Ky­sei­nen jä­sen­mak­su voi ol­la vä­hin­tään kym­me­nen (10) ja enin­tään kak­si­kym­mentä (20) ker­taa var­si­nai­sen jä­se­nen jä­sen­mak­sun suu­rui­nen. Tä­män jäl­keen ai­na­is­jä­sen on jä­sen­mak­su­is­ta vapaa.

Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuu­lu­vat pu­heen­joh­ta­ja, en­sim­mäi­nen ja toi­nen va­ra­pu­heen­joh­ta­ja se­kä kuu­si muu­ta jä­sen­tä ja kol­me va­ra­jä­sen­tä. Hal­li­tus va­li­taan yh­dis­tyk­sen syys­ko­ko­uk­ses­sa yh­dis­tyk­sen jä­se­nis­tä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hä­nen es­ty­nee­nä ol­les­sa va­ra­pu­heen­joh­ta­jan kut­sus­ta, kun he kat­so­vat sii­hen ole­van ai­het­ta, tai kun enem­mis­tö hal­li­tuk­sen jä­se­nis­tä si­tä vaa­tii.

Hallitus valitsee keskuudestaan sih­tee­rin ja ra­has­ton­hoi­ta­jan. Hal­li­tuk­sen var­si­na­is­ten jä­sen­ten toi­mi­kau­si on kol­me vu­ot­ta ja va­ra­jä­sen­ten yk­si vuo­si. Hal­li­tuk­sen jä­se­nis­tä on kol­me vuo­sit­ta­in ero­vuo­ros­sa, jo­is­ta yk­si on yk­si kol­mes­ta pu­heen­joh­ta­jas­ta.

Hallitus voi asettaa avukseen työ­va­lio­kun­nan, jonka pu­heen­joh­ta­ja­na toi­mii pu­heen­joh­ta­ja tai jom­pi­kum­pi va­ra­pu­heen­joh­ta­ja sekä toi­mi­kun­tia eri­ko­is­teh­tä­viä var­ten. Hal­li­tus ot­taa yh­dis­tyk­sel­le tar­peel­li­set toi­mi­hen­ki­löt ja päät­tää hei­dän palk­ka­uk­ses­taan. Hal­li­tus on pää­tös­val­tai­nen, kun läs­nä on vä­hin­tään vii­si jä­sen­tä, jo­is­ta yk­si on pu­heen­joh­ta­ja tai jom­pi­kum­pi va­ra­pu­heen­joh­ta­ja. Hal­li­tus päät­tää yh­dis­tyk­sen jä­se­nek­si hy­väk­sy­mi­ses­tä 3 §:n mu­kai­ses­ti.

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, en­sim­mäi­nen ja toi­nen va­ra­pu­heen­joh­ta­ja, kak­si yh­des­sä tai jo­ku he­is­tä yh­des­sä sih­tee­rin tai ra­has­ton­hoi­ta­jan kans­sa.

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Ti­lin­pää­tös tar­vit­ta­vi­ne asia­kir­joi­neen ja hal­li­tuk­sen toi­min­ta­ker­to­mus on an­net­ta­va toi­min­nan­tar­kas­ta­jal­le vii­me­is­tään kuu­ka­ut­ta en­nen ke­vät­ko­ko­us­ta. Toi­min­nan­tar­kas­ta­jan tu­lee an­taa kir­jal­li­nen lau­sun­ton­sa hal­li­tuk­sel­le vii­me­is­tään kak­si viik­koa en­nen ke­vät­ko­ko­us­ta.

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yh­dis­tyk­sen ke­vät­ko­kous pi­de­tään maa­lis-huh­ti­kuus­sa ja syys­ko­ko­us loka-jou­lu­kuus­sa hal­li­tuk­sen mää­rää­mä­nä päi­vä­nä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen ko­ko­us niin päät­tää tai kun hal­li­tus kat­soo sii­hen ole­van ai­het­ta tai kun vä­hin­tään kym­me­nes­osa (1/10) yh­dis­tyk­sen ääni­oi­keu­te­tu­is­ta jä­se­nis­tä sitä hal­li­tuk­sel­ta eri­tyi­ses­ti il­moi­tet­tua asiaa var­ten kir­jal­li­ses­ti vaa­tii. Ko­ko­us on pi­det­tävvä kuu­kau­den ku­lu­es­sa sii­tä, kun vaa­ti­mus sen pi­tä­mi­ses­tä on an­net­tu hal­li­tuk­sel­le tie­dok­si.

Yhdistyksen kokouksissa on jo­kai­sella var­si­nai­sella ja ai­na­is­jä­se­nel­lä, kun­nia­pu­heen­joh­ta­jal­la ja kun­nia­jä­se­nel­lä yk­si ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, el­lei sään­nö­is­sä ole toi­sin mää­rät­ty, se mie­li­pi­de, jo­ta on kan­nat­ta­nut yli puo­let an­ne­tu­is­ta äänis­tä. Ään­ten men­nes­sä ta­san rat­kai­see ko­ko­uk­sen pu­heen­joh­ta­jan ääni, vaa­le­is­sa kui­ten­kin ar­pa.

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen ko­ko­uk­set kool­le vä­hin­tään se­it­se­män (7) vuo­ro­ka­ut­ta en­nen ko­ko­us­ta jä­se­nil­le pos­ti­te­tu­il­la kir­je­il­lä tai säh­kö­pos­tit­se.

Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat kevät- ja syys­ko­ko­us, jo­is­sa kä­si­tel­lään sään­nö­is­sä erik­seen mai­nit­tu­ja asi­oi­ta se­kä ko­kous­kut­sus­sa mai­nit­tu­ja hal­li­tuk­sen esit­yk­siä ja sel­lai­sia jä­sen­ten vi­re­il­le pa­ne­mia asi­oi­ta, jo­is­ta jä­sen on jät­tä­nyt kir­jal­li­sen es­ityk­sen hal­li­tuk­sel­le vii­me­is­tään kuu­ka­ut­ta en­nen ko­ko­us­ta.

Kevätkokous
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan vaali.
2. Hallituksen toimintakertomus edelliseltä toimintavuodelta.
3. Tilinpäätös ja toiminnantarkastuskertomus edel­li­sel­tä toi­min­ta­vuo­del­ta se­kä ti­lin­pää­tök­sen vah­vis­ta­mi­nen.
4. Hallituksen vastuuvapaudesta päättäminen.
5. Muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokous
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan vaali.
2. Seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelman hyväksyminen.
3. Seuraavan toimintavuoden jäsenmaksujen määrääminen.
4. Seuraavan toimintavuoden talousarvion vahvistaminen.
5. Hallituksen jäsenten valitseminen kolmen ero­vuo­ros­sa ole­van jä­se­nen ti­lal­le se­kä va­ra­jä­sen­ten va­lin­ta. Ero­vuo­ros­sa on vuo­sit­ta­in yk­si pu­heen­joh­ta­jis­ta ja kak­si muu­ta var­si­na­is­ta hal­li­tuk­sen jä­sen­tä.
6. Toiminnantarkastajan ja tämän va­ra­hen­ki­lön va­lit­se­mi­nen seu­raa­vak­si toi­min­ta­vuo­dek­si.
7. Muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen sääntöjen muutoksen tai yh­dis­tyk­sen pur­ka­mi­sen rat­kai­see yh­dis­tyk­sen ko­ko­us ¾ enem­mis­töl­lä an­ne­tu­is­ta äänis­tä kah­des­sa pe­räk­käi­ses­sä vä­hin­tään kuu­kau­den vä­li­ajo­in pi­det­tä­väs­sä ko­ko­uk­ses­sa.

Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, sen va­rat luo­vu­te­taan sel­lai­sel­le re­kis­te­röi­dyl­le jär­jes­töl­le, jo­ka toi­mii sa­mo­jen pää­mää­ri­en hy­väk­si ku­in yh­dis­tys, tai Hel­sin­gin yli­opis­tol­le.